Kirja on todella synkkä, masentava ja täynnä henkisesti sairaita ihmisiä. Joidenkin mielestä kirjan loppuratkaisu on epäuskottava, mutta itse en kokenut sitä niin. Jos se jotakin oli niin jopa ennalta-arvattava.
Luettuani kaikki kolme Gillian Flynnin romaania oli "hauskaa" tajuta että kaikissa niissä naispäähahmo on päästään vialla. Sama kun toistuu omissa teksteissäni, ja mielestäni se kertoo minusta jotain ihmisenä. Miesvihani puolestaan paljastuu siinä että mieshahmot usein kuolevat tarinoideni lopussa. Ja en vain jotenkin voi sietää onnellisia loppuja, ne ovat niin tylsiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti