Robin Cook: Narkoosi

Juoni: Terveet ihmiset eivät herääkään nukutuksesta rutiinileikkauksen jälkeen

Sori nyt vaan mutta Narkoosi tuntui täydeltä kopiolta Cookin ensimmäisestä kirjasta Kooma.

Pahinta on tietysti se että kirjan kissa ei selvinnyt hengissä. :( Vitsailin asiasta jo alussa mutta enpä arvannut että niin kävisi oikeasti.

Lainasin kirjan kirjastosta pikalainana keskiviikkona, ja jo torstaina sain luettua sen loppuun.

*kansikuva sensuroitu

Douglas Preston: Rienaus

Juoni: Jättisuuri hiukkaskiihdytin löytää Jumalan

Tämä kirja kelpasi luettavaksi paremman puutteessa. Luin sitä kuukausia aina bussissa, kunnes olin pakotettu lukemaan sen loppuun jouluna, kun kirjastosta varaamani Tess Gerritsenin kirjat eivät ehtineet tulla perille.

Olen aiemmin lukenut Prestonin kirjoista Iskun, josta tykkäsin kovasti. Ja taidanpa yrittää metsästää kirjastosta lisääkin hänen kirjojaan, kun en muitakaan jännäreitä keksi.

Mats Strandberg: Risteily

Kun risteilymatkalla Helsingissä huomasin Mats Strandbergin kirjan Risteily Akateemisessa kirjakaupassa niin heti kotona Kuopiossa se piti pistää kirjastosta varaukseen. Kesti valitettavasti monta viikkoa ennen kuin sain kirjan käsiini.

Olisin tykännyt enemmän jos risteilylle iskenyt kauhu olisi ollut jotakin muuta kuin yliluonnollista. Kirja on jo ennen minkään kauhun alkamista todella masentava. Yksinäiset ja onnettomat ihmiset menevät risteilylle kännäämään itsensä tajuttomiksi jotta unohtaisivat hetkeksi surkean elämänsä... Does ring a bell?

Tykkäsin siitä että kirjan loppu oli jotain muuta kuin onnellinen. Sunshine, lollipops and rainbows... En pidä onnellisista lopuista, ne ovat niin tylsiä.

Stephen King: Se

Kaksi kuukautta ja 1136 sivua myöhemmin...

En ollut koskaan aiemmin lukenut Stephen Kingin Sitä kokonaan. Omistan Sen englanninkielisen version, mutta en koskaan päässyt siinä loppuun asti. Jossain vaiheessa tänä tai viime vuonna huomasin sattumalta että Siitä on ilmestynyt uusi suomenkielinen painos. Ja heinäkuussa jaksoin viimein raahata Sen kotiin asti kirjastosta.

Tykkään Siitä tehdystä kaksiosaisesta tv-elokuvasta, tai lähinnä rakastan Tim Curryn Pennywiseä. Siksi onkin ehkä vähän surullista todeta että Se kirjana ei todellakaan pääse suosikkilistalleni Kingin kirjoista. Ei minulla ole mitään tarvetta lukea tätä koskaan uudestaan, toisin kuin monen muun Kingin kirjan kohdalla on asia.

Ilmeisesti minulla ei ole ongelmia kun lapsia tapetaan mutta kun viattomia eläimiä alettiin lahdata niin jopas tuntuikin hiton pahalta. Lopussa myös hiukan itketti kun niin hienon ystävyyden oli pakko loppua.

Olihan se "hauskaa" että sattumalta luin tätä kirjaa sen 30-vuotissyntymäpäivänä.

J.R. Ward: Verisuudelma

Miksi Mustan tikarin veljeskunta-kirjasarjasta piti tehdä toinenkin sarja? Tämän Mustan tikarin perintö-sarjan aloittaa Verisuudelma. Aivan yhtä hyvin se olisi voinut olla osa tuota alkuperäistäkin sarjaa.

Kirjan pääosissa ovat Paradise, Butch ja Marissa. Kaikki siis alkuperäisen sarjan puolelta tuttuja hahmoja.

Jotenkin keinotekoista tämä meininki. Ainoa ero "normaaliin" oli että kirja oli lyhyempi, ja loppu tuntui todella hätäiseltä.

*kansikuva sensuroitu*
Tämä on kirjastosta lainaamistani kesäkirjoista ainut jonka olen saanut luettua. No ne muut ovatkin hirveitä tiiliskiviä. Luin Verisuudelman lähes kokonaan pelkästään bussissa ja bussia odottaessa, ja jopa puiston penkillä. Vain 20 viimeistä sivua luin kotona.

Stuart MacBride: Pahan postia

Kirjaston sivut suosittelivat minulle Stuart MacBriden jännäriä Pahan postia. Ash Henderson on poliisi joka jahtaa sarjamurhaajaa. Syntymäpäiväsankariksi nimetty tappaja tappaa uhrinsa heidän 13-vuotispäivänään, ja lähettää sitten heidän vanhemmilleen kidutuksesta kertovan syntymäpäiväkortin joka vuosi. Ashilla on salaisuus: Viisi vuotta sitten hänen tyttärensä joutui Syntymäpäiväsankarin uhriksi.

Kaikki kirjan henkilöt ovat vastenmielisiä. Jännäri onnistuu kuitenkin tärkeimmässä tehtävässään, jännitystä ja juonenkäänteitä riittää.

Plussaa siitä että loppu ei ole onnellinen. Loppu myös petaa jatkoa, ja niin onkin: Kuoleman sävel julkaistaan tänä syksynä.

Stephen King: End of watch

End of watch on Mr. Mercedes/Hodges-trilogian viimeinen osa

Rehellisesti täytyy sanoa etten muistanut tämän kirjasarjan edellisestä osasta mitään, tasan niin unohdettava se oli. Siksi olikin aika yllättävää että tämä viimeinen osa oli niin hyvä että luin sen lopulta neljässä päivässä. En tosin tykännyt tarinan yliluonnollisista käänteistä.

Voi kai sanoa että kirjasarjan loppu oli aika odotettu, ainakin jo pelkästään tämän viimeisen osan nimen perusteella.

Ja lukiessa tuli koko ajan mieleen kenen oli tarkoitus esittää Mr. Mercedesiä/Bradya tv-sarjassa... :(

Wilbur Smith: Aavikon jumala

Minulle selvisi vain sattumalta että Wilbur Smithin Joen jumala-kirjalla alkanut Egypti-sarja on saanut jälleen uuden (viidennen) osan, Aavikon jumalan. Eunukkiorja Taita se vaan elää ikuisesti? Ja tässä kirjassa jopa paljastetaan syytä siihen...

Joen jumalahan on mielestäni yksi kaikkien aikojen parhaista kirjoista, ellei jopa paras. Samaa ei voi tietenkään sanoa Aavikon jumalasta. Varsinkin loppupuolella minun piti pakottaa itseni lukemaan sitä, kun työn alla on myös paljon jännempi kirja.

Vieläköhän yli kahdeksankymmpinen Wilbur Smith meinaa kirjoittaa lisää jatkoa tälle sarjalle? Jaahas, näköjään sarjan kuudes osa, Pharaoh, on tulossa syksyllä 2016.

J.R. Ward: The Beast

The Beast on 14. osa Mustan tikarin veljeskunta-sarjassa

Tylsääkin tylsempää. Tylsistyin heti alusta asti, ja minun piti pakottaa itseäni eteenpäin kirjassa. Kun oli täysin selvää ettei the beast voi kuolla, varsinkaan heti The Beast-nimisen kirjan alussa. Mustan tikarin veljeskunta-sarjassa kukaan tärkeä ei koskaan oikeasti kuole (paitsi Wellsie ja Selena).

Mary oli hitto soikoon lempihahmoni koko sarjassa, mutta silti minua ei vain kiinnostanut tippaakaaan Maryn ja Rhagen adoptio-kuviot. Toki olihan se ihan söpöä (ja täysin epäuskottavaa) että mies haluaa lasta niin kovasti että on valmis tappamaan itsensä koska vaimo on maho.

Mutta ehkäpä vika eli tylsyys on minussa eikä kirjassa.

*kansikuva sensuroitu*

Esa Mäkinen: Totuuskuutio

Luen todella harvoin suomalaisia kirjoja mutta jostain syystä Totuuskuutio pääsi listalleni. Se sijoittuu tulevaisuuden Suomeen ja Helsinkiin. Mitä tapahtuu kun yksi yritys hallitsee kaikkea tietoa ja "totuutta"?

Voipi sanoa että en tajunnut kirjan loppua ollenkaan. Enkä näköjään ole edes ollut ainoa.

James Frey: Endgame - Taivaan avain

Taivaan avain on jatko-osa kirjalle Endgame - Loppupeli.

Oi jos vain olisi muistanut ensimmäisen osan tapahtumista edes joitakin yksityiskohtia. Henkilöitä vain on niin paljon.

Kirja on äärettömän väkivaltainen, välillä rupesi ihan oksettamaan. Miksi näiden nuorten kirjojen on aina pakko olla täynnä tappamista mitä hirvittävimmillä tavoilla?

Sen voin sanoa että tästä kirjasarjasta saisi mahtavan tv-sarjan.

Milloinkahan kolmas osa ilmestyy?

Helen Van Slyke: Aina, vaan ei ikuisesti

Minun oli tarkoitus lukea Helen Van Slyken kirja Aina, vaan ei ikuisesti (Always is not forever) jo viime kesänä kevyenä kesälukemisena ja aloitinkin sen, mutta en silloin päässyt alkua pidemmälle. Nyt otin kirjan mukaan Tallinnan risteilylle, ja ehdin lukea sen lähes kokonaan Kuopio-Helsinki junamatkojen aikana.

Susan Langdon menee naimisiin kuuluisan pianistin Robert Antoninin kanssa. Ja sittenkö he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti? No eivätpä tosiaan.

Minulla oli aina tapana ajatella että tämä on maailman paras kirja jos pitäisi vain yksi valita. Enpä taida olla enää samaa mieltä, mutta joka tapauksessa tämä kirja toimi paljossa inspiraationa traagiselle rakkausromaanille jonka kirjoitin nuorena. Erityisesti prologin ja epilogin suhteen.

Hmm... En tätä ennen tiennyt että Helen Van Slyke on kirjoittanut muitakin kirjoja, joita on jopa suomennettukin.

Steve Alten: Mayojen testamentti - Ylösnousemus

Tämä kirja on jatko-osa Steve Altenin kirjalle Mayojen testamentti. Ensimmäisessä osassa Mick Gabriel pelasti ihmiskunnan ja uhrasi itsensä. Ylösnousemus kertoo Mickin kaksospoikien tarinan.

No kävipä ilmi että tämä onkin trilogia, eli vielä olisi kolmaskin osa olemassa. Sitä ei ole jostain syystä suomennettu. Ja sen englanninkielisenkin kirjan Phobos - Mayan Fear saatavuus vaikuttaa aika heikolta.

Asiaan jotenkin liittyen: Miksi ja milloin akateeminen.com on lopettanut verkkokauppansa? Tosi outoa.

Steve Alten: Mayojen testamentti

Sain Steve Altenin kirjan Mayojen testamentti joululahjaksi pikkuveljeltäni. Aluksi luin sitä vain bussimatkoilla, mutta sitten se kävi niin jännäksi että oli pakko lukea kotonakin.

Tässäpä on kirja jota en todellakaan olisi halunnut lukea ennen 21.12.2012. Tuolle maya-kalenterin loppumispäivällehän ennustettiin maailmanloppua. Miksi ja miten ihmiskunnan tuho olisi tullut? Tässä kirjassa kerrotaan yksi vaihtoehto. Maapallon kohtalo lepää vankimielisairaalaan suljetun Mick Gabrielin käsissä.

Presidentti siirtyy pois pöytänsä takaa, lysähtää nahkasohvalle tuijottamaan ylimmäistä monitoria ja katsoo avuttomana, miten tietokonegrafiikka kirjaa ruudulle Amerikan yhdysvaltojen viimeisiä, historiallisia minuutteja. 

Kirjalle olisi jatko-osakin...
 

Lawrence M. Krauss: Universumi tyhjyydestä

Elämäni suurin tragedia on se että en saa koskaan tietää kaikkea mahdollista tietoa universumistamme. Miten ja miksi kaikki sai alkunsa, mitä kaikkialla on ympäri ääretöntä maailmankaikkeutta, onko jossain elämää? Entä onko olemassa muitakin universumeja? Miten universumi loppuu?

Vastaako fyysikko Lawrence M. Kraussin kirja Universumi tyhjyydestä - Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijaan näihin kysymyksiin? En tiedä, sillä en tajunnut kirjasta mitään.

On naurettavaa että tällaisessa kirjassa pitää omistaa sivutilaa sen vakuuttelulle ettei jumalaa ole olemassa, eikä jumala luonut maailmaa. Miksi uskonnoilla on niin suuri valta maailmassamme?

Itsehän ratkaisin tämän dilemman jo teininä lukiessani yo-kirjoituksiin sekä maantiedettä että uskontoa: jumala loi alkuräjähdyksen!

Mutta kaikista hirveintä on se että universumi voi kadota yhtä nopeasti kuin se sai alkunsa.

Marja-Sisko Aalto: Murha tuomiokapitulissa

En lue juuri koskaan suomalaisten kirjoittamia fiktiivisiä kirjoja, tietokirjat ovat tietysti eri asia. Minua ei vaan kiinnosta suomalaiset hahmot ja Suomeen sijoittuvat kirjat. Murha tuomiokapitulissa on poikkeus sillä sen tapahtumapaikkana on Kuopio.

On kieltämättä aika erikoista sijoittaa murha omalle työpaikalleen, itse en niin todellakaan tekisi.

Valitettavasti tämä kirja ei ollut minua varten. Juoni oli tylsä, sotahistoria ja muut teoksen teemat eivät vaan jaksa kiinnostaa. Teki mieli jättää kirja kesken, mutta onneksi se ei kovin pitkä ollut.

Toisin kuin työn alla oleva Monte Criston kreivi, jossa on yli 1100 sivua pientä tekstiä.

Kirjahyllymeemi

Kysymyksiin vastataan vain omasta kirjahyllystä löytyvien kirjojen nimillä. Aika vaikeaa sillä omistan lukuharrastukseen nähden lopulta suhteellisen vähän kirjoja, lainaan ne yleensä kirjastosta.

1. Mikä on sukupuolesi?
Naisen raivo (Stephen King)

2. Kuvaile itseäsi
Tuittupää (Leena Härmä)

3. Kuvaile puolisoasi
Partneri (John Grisham)

4. Kuinka voit?
Rosemaryn painajainen (Ira Levin)

5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi
Epätoivon kaupunki (Stephen King)

6. Mihin haluaisit matkustaa?
The world of Downton Abbey (Jessica Fellowes)

7. Mikä on lempivärisi?
Helena, sininen sisar (Helen Boylston)

8. Millainen sää on nyt?
Tuulen viemää (Margaret Mitchell)

9. Mikä on mielestäsi paras vuorokauden aika?
Tähtitaivas (Judith Kranz)

10. Jos elämäsi olisi TV-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Kissaperheen elämää (Jane Burton & Michael Allaby)

11. Mitä elämä sinulle merkitsee?
Suuri unelma (Jeffrey Archer)

12. Millainen parisuhteesi on?
It is what it is (David Coulthard)

13. Päivän mietelause
There are no ordinary cats (Rachael Hale)

14. Minkä neuvon haluaisit antaa?
Tri Atkinsin dieettivallankumous (Robert Atkins)

15. Miten haluaisit kuolla?
Syvä uni (Raymond Chandler)

16. Mottosi?
Jumalaiset kissamme (Helen Exley)

Tess Gerritsen: Salametsästäjä

Tess Gerritsenin uusin suomennettu trilleri Salametsästäjä löytyi kirjaston pikalaina-hyllystä. Sen lukemisessa ei lopulta kestänyt kuin pari päivää, vaikka niiden päivien pääasiallinen ajanviete olikin PS3-peli Borderlands.

Salametsästäjässä on Bostonin lisäksi toisena tapahtumapaikkana Afrikka. Tämän kirjan luettuani ei tee mieli safarille, tosin ei minua olisi saanut sinne mitenkään aiemminkaan.

Kirjassa ovat isossa roolissa kissat, niin kotikissat kuin isot kissapedotkin. Omia lemmikkikissojakin katsoo vähän eri tavalla kun muistaa ja tiedostaa millaisia hirveitä petoeläimiä ne todellisuudessa ovat. Kissasi söisi sinut jos sillä olisi siihen mahdollisuus...

Sekin on "hauska" tiedonmurunen että yhdestä kissasta irtoaa vuodessa satojatuhansia karvoja. Ilmankos mikään määrä imurointia ei tunnu riittävän kolmen kissan taloudessa.

Taija ja Jani Somppi: Parantava ruoka

Lihavuusepidemian taustalla oleva sokeri sekä alhaiset vitamiinitasot sisältävä tärkkelyspainotteinen ruokavalio altistaa meitä edelleen lisääntyvästi kansansairauksillemme.

Parantava ruoka