keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva

Hävettää myöntää että en ollut aiemmin lukenut Dorian Grayn muotokuvaa. Enkä edes tiennyt Oscar Wildestä mitään muuta kuin nimen.

Kiinnostuin tästä kirjasta nyt siksi koska sen sanotaan olevan "pelottavan ajankohtainen" tänä itserakkauden, perse-selfieiden ja muotibloggaajien aikana.

Nuori Dorian Gray rakastuu muotokuvaansa ja toivoo ettei koskaan itse vanhenisi, vaan maalaus tekisi sen hänen puolestaan. Tähän pätee kai se kuuluisa sanonta: Varo mitä toivot.


torstai 11. toukokuuta 2017

Anna-Kaari Hakkarainen: Kristallipalatsi

Vaikka ajattelin että Kristallipalatsi on aihepiiriltään liian tylsä minulle niin ahmin sen silti kokonaan yhdessä päivässä. Lauantaina iltapäivällä aloitin ja jo illalla tuli valmista.

Kristallipalatsi kertoo kolmesta naisesta: muotibloggaaja Dorasta, tutkijasta joka saa pakkomielteen Dorasta ja Pauliinasta joka etsii täydellisyyttä.

Mukana menossa on myös Oscar Wilde. Valitettavasti hänen kirjansa Dorian Greyn muotokuva oli minulla parhaillaan kesken, ja Kristallipalatsissa on jonkin verran juonipaljastuksia kyseisestä kirjasta. Mutta vikahan on minussa kun tuokin yleissivistykseen kuuluva klassikko oli vielä lukematta.

Odotin jotenkin räjähtävämpää loppua. Mutta niinhän minä kai aina teen.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Takashi Hiraide: Kissavieras

Tämän lyhyen pikku kirjasen lukee nopeasti, tunnissa tai parissa. En ihan ymmärrä Kissavieraan saamia kehuja ja maailmanmenestystä.

Perustuuko kirja tositapahtumiin? Niin tai näin, en voi koskaan sietää sitä kun tarinassa on mukana eläin/kissa joka kuolee.


tiistai 2. toukokuuta 2017

J.R. Ward: The Chosen

Tätä kirjaa olin odottanut, viimeinkin Laylan ja Xcorin tarina sai täyttymyksensä. Kirjan alussa oli niin rajuja kohtauksia että en vain voinut olla itkemättä. Mutta sen jälkeen kaikki jotenkin lässähti, ja olin aika tylsistynyt. Pannukakku koko suuri rakkaustarina.

Ja loppu oli hätiköity ja epäuskottava. Yhtäkkiä mielet muuttuu ja ollaan kaikki taas niin onnellisia yhdessä. Tässä taas yksi syy miksen tykkää pakotetuista onnellisista lopuista.

Ja voin sanoa että tämä kaksoisolento-juonikuvio saa minut näkemään punaista. Voi vitsi mitä paskaa, oikeasti. En kestä sitä miten jotkut tyypit tässä sarjassa ovat päässet yli rakkaidensa kuoleman niin nopeasti, noin sekunnissa. "Harmi että kuolit, mutta onneks löysin heti sun kaksoisolennon!"