tiistai 26. elokuuta 2014

John Bradshaw: Kissan mieli

 John Bradshaw: Kissan mieli - Ymmärrä lemmikkisi käytöstä

Miten näin kiehtovasta aiheesta voi saada aikaan näin tylsän kirjan? Vaikka olisi kuinka kissahullu niin tämän kirjan lukeminen on täyttä kidutusta. Jokainen sivu oli yhtä tuskaa. Jatkuvasti etsin ympäristöstä joitakin muita, mielenkiintoisempia kirjoja jotta ei tarvitsisi tyytyä tähän.

Ja hyvin vähän tässä kirjassa oli kissafanille mitään uutta tietoa. Ehkä semmoinen on se että kissojen kynsiä kutiaa kun niiden ulkokerros on irtomassa ja siksikin kissat haluavat raapia esineitä (ja tehdä itselleen manikyyrejä puremalla kynsiä?) Sen tiesin jo että vitivalkoisilla kissoilla on suurentunut riski sairastua ihosyöpään.

Lainasin kirjan kirjaston lastenosastolta - kuka lapsi muka jaksaisi tätä kirjaa lukea?

torstai 21. elokuuta 2014

Markku Myllykangas: Rahan raiskaama terveydenhuolto

Luin kaksi Markku Myllykankaan kirjaa, Pharmageddon: Näin sairausteollisuus tekee meistä kipeitä ja Rahan raiskaama terveydenhuolto.

Turhaan luulet olevasi terve sillä lääketeollisuuden mielestä et todellakaan ole. Sinua ei vain ole tutkittu tarpeeksi. Kyllä sinullekin joku "ennaltaehkäisevä" ja terveysongelmia aiheuttava lääkitys keksitään.

Lääketeollisuudesta on tullut yksi maailman tuottoisimmista ja moraalittomimmista bisneksistä. Ennalta ehkäisevässä lääkinnässä yhä useampi potilas kuittaa vain hoidon sivuvaikutukset.

Kohta jokainen suomalainen syö jotain valmistetta pysyäkseen terveenä. Vakavienkin haittojen todennäköisyys voi olla hyötyjä suurempi.


Lääketeollisuus haluaa että jokainen käyttää mahdollisimman montaa lääkettä mahdollisimman pitkään. Ei todellakaan riitä että vain sairaita lääkitään, myös terveet pitää saada lääkitykselle. Tämän varmistamiseksi keksitään kokonaan olemattomia sairauksia. Lääketeollisuus pelottelee terveetkin kuolemanpelolla lääkitykselle.

Mutta ei se mitään, tämänhän suurin osa ihmisistä hyväksyy riemusta kiljuen. On katsos niin kivaa kun voi elää epäterveellisesti ja sitten ottaa pillerin joka peittää epämukavat oireet. Tosin vastoin yleistä harhaluuloa tupakoijat ja ylipainoiset eivät aiheuta eniten kustannuksia terveydenhuollolle! Terveellisemmin elävät elävät pidempään ja tuottavat siksi eniten kustannuksia.

Lääkefirmat käyttävät moninkertaisesti enemmän rahaa lääkkeiden markkinointiin kuin uusien lääkkeiden tutkimustyöhön. Mainonnalla luodaan tuskaa, tyytymättömyyttä ja pelkoa.

Useimmat ihmiset eivät tiedosta lääkettä ottaessaan sen olevan riski - pahimmassa tapauksessa lääke voi tappaa. "Potilas lääkittiin kuoliaaksi." Mutta eihän sitä etukäteen tiedä kumpi tappaa todennäköisemmin, tauti vai lääke.

perjantai 15. elokuuta 2014

Emma Donaghue: Huone

Emma Donaghue: Huone

Tämän kirjan luin yhdessä sunnuntai-illassa. Ei se mitenkään erityisen lyhyt tai nopealukuinen ollut, mutta silti. Kaipa halusin tietää miten käy.

Huone kertoo pikkupojasta joka on elänyt koko elämänsä yhdessä huoneessa, kidnapatun äitinsä kanssa eikä muusta elämästä tiedä.

Yksi asia kirjassa ärsytti. Miten voi mistään "äidinrakkaudesta" puhua kun äiti on valmis riskeeraamaan poikansa hengen - ja todella pahasti - toteuttaakseen pakosuunnitelman jonka onnistumismahdollisuus on lähes nolla? No ilmeisesti äitsykkä ei ollut mieleltään kovinkaan terve kaikkien noiden vankeusvuosien jälkeen.


torstai 14. elokuuta 2014

Charlie Huston: Kalmasiivouksen salattu taito

Pohdin satunnaista vahinkoa jota tuotamme toisillemme heräämällä ja olemalla sellaisia kuin olemme.

Charlie Hustonin kirja Kalmasiivouksen salattu taito oli minulle huikaiseva pettymys. Kirja on todella tylsä enkä voinut välittää tippaakaan yhdenkään hahmon kohtalosta. He kaikki - tietysti erityisesti päähenkilö - ovat todella vastenmielisiä luusereita.

Ainoa hyvä asia kirjassa on sen nimi.


Tämä on harmi sillä alunperin halusin lukea Hustonin tuoreemman (vampyyri)kirjan Kuolleena palannut, mutta sitä ei ollut kirjaston hyllyssä. Nyt mietityttää kannattaako sitä vaivautua lainaamaan.

tiistai 12. elokuuta 2014

Sylvia Day: Sinusta heijastettu

Noloa. Olin lukenut Crossfire-trilogian toista osaa Sinusta heijastettu jo noin viisikymmentä sivua kunnes tajusin että olen lukenut tämän kirjan aikaisemminkin. Enkä viisikymmentä vuotta sitten vaan vasta viime vuonna. Olen siis lukenut trilogian kaksi ensimmäistä osaa, ja sittenkin vain kolmas eli viimeinen on lukematta.

No olisi kai voinut käydä huonomminkin. Olisin voinut lukea koko kirjan tajuamatta mitään.


Pitää kyllä tarkasti harkita kannattaako se viimeinen osa Sinuun kiedottu lukea. Kun kyseessä näköjään on niin "unohtumaton" hömppä. Kun jokainen luettu sana tuntuu kallisarvoisen elämän haaskaukselta.

torstai 7. elokuuta 2014

Kaari Utrio: Bella Donna

*kansikuva sensuroitu*
Ainahan muoti ja mukavuus ovat olleet kaksi aivan eri asiaa.

Naisten muodin historia on täynnä toinen toistaan naurettavampia, epäkäytännöllisempiä ja epämukavampia vaatevirityksiä. Kaari Utrion kirjassa Bella Donna kerrotaan naiseuden eli kauneuden historiasta ja naisen aseman muutoksesta. Joissakin kulttuureissa on ollut tapana tappaa vaimo aviomiehensä hautajaisissa...

Yksi elämäni suurimmista haaveista on saada joskus pukeutua vannehameeseen. Siksi olen aina toivonut syntyneeni 1800-luvulle, mutta tietenkin tarkemmin ajateltuna se olisi ollut aivan hirveää. Lääketiede oli lapsenkengissään ja lääkärit aiheuttivat enemmän vahinkoa kuin paransivat. Ja enhän minä olisi ollut mikään rikkaan plantaasinomistajan tytär vaan joku pelto-orja. Eli olisin vain saanut haaveilla krinoliineista. Ja vannehameet ja korsetit olisivat olleet kamalia pitää päällä jokaikinen päivä, eri asia sitä olisi kerran kokeilla.

Tämä look olisi kyllä kelvannut minulle:


Ja mitä tulee lääketieteen kehitykseen niin on aina yhtä mielenkiintoista miettiä olisiko jo kuollut ilman nykyaikaista lääketiedettä. Ja kuinka monta kertaa?

tiistai 5. elokuuta 2014

Chad Harbach: Pelin henki

Chad Harbach: Pelin henki

Mikään ei ikinä muuttuisi, hän itse ei muuttuisi koskaan, ja elämä, elipä hän sitä missä hyvänsä, olisi samaa muuttumatonta paskaa, koska hän oli paikalla. 

Minua ei kiinnosta baseball tippakaan enkä tietysti edes tiedä siitä yhtään mitään. Siksi kai voisi sanoa etten kuulu tämän kirjan kohderyhmään. Miksi edes kiinnostuin tästä kirjasta niin että halusin sen lukea? Syynä on tietysti homostelu, se on harvinaista herkkua kirjoissa.

Tavallaan kirja oli tylsä, mutta piti silti otteessaan. Lopussa oli yllättävän koskettava hetki.

Kyllä tässä kirjassa on jotain vanhan ajan tuntua. Vaikea ajatella että tämä sijoittuu ihan nykyaikaan.