Kaari Utrio: Eevan tyttäret

"Maailmassa on tuskin halveksittavampaa ja naurettavampaa olentoa kuin oppinut nainen."

Kaari Utrion kirjaa Eevan tyttäret - naisen, lapsen ja perheen historia voi varauksetta suositella ihan kaikille. Järkyttävää luettavaa.

Tuntee taas kerran itsensä todella onnekkaaksi kun saa elää nykyaikana tasa-arvoisessa maassa.

*kansikuva sensuroitu*
"Äänioikeus on miehen viimeinen linnake siinä taistelussa, jossa nöyryyttävä ja vaarallinen tyrannia yrittää mullistaa hänen miehiset oikeutensa. Nöyryyttävä, koska se vaatii ylempää sukupuolta alistumaan alhaisemmalle sukupuolelle. Vaarallinen, koska tiettyyn pisteeseen vietynä se kaadetaan turvautumalla fyysiseen voimaan ... miehet turvautukoon aseisiin, jotka Luonto on heille antanut, sillä mustaksi lyöty silmä, vaikka se väliaikaisesti rumentaakin Eevan tyttären, on ainoa keinoa pelastaa miehen kadonneet oikeudet." 

*synnytyskuvia sensuroitu*

Ken Follett: Piraatti

Sain lapsena ikuiset traumat jostain Ken Follettin romaaniin perustuvasta elokuvasta. Käsittääkseni kyseessä oli Neulansilmä. En ole kyseistä kirjaa lukenut, enkä ollut aiemmin lukenut mitään muutakaan Follettin kirjaa.

Piraatti on poliittinen vakoilujännäri joka oli ehkä ajankohtainen vuosikymmeniä sitten.

Kirjassa on todella sairas rakkaustarina. Mies on rakastunut naiseen, mutta rupeaakin suhteeseen tuon naisen tyttären kanssa. Lapsen kanssa jota hoiti tämän ollessa pieni. Pitäisiköhän minunkin ruveta katselemaan sillä silmällä lapsia, ehkä siellä piileskelee minunkin tuleva rakkaani?

Ärsyttää muutenkin kun kaikissa leffoissa ja sarjoissa vanhat miehet paritetaan aina itseään vuosikymmeniä nuorempien naisten kanssa. Olisihan se nyt pyhäinhäväistys jos joutuisi ukko olemaan ikäisensä JA tasoisensa naisen kanssa!

Aulis Ojajärvi: Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja

Aulis Ojajärven kokoama Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja kuului lukiossa pakollisiin luettaviin, tosin onneksi vain osa sen novelleista.

En vain millään löytänyt tätä kirjaa koska en muistanut sen nimeä. Yritin etsiä sen ainoan (ja yhä suosikkini) novellin avulla jonka muistin: Graham Greenen Kutsujen loppu. Tosin ei siitäkään mitään tullut koska muistin novellin nimen väärin ja kirjoittajasta ei tainnut olla hajuakaan.

No lopulta jotenkin lykästi ja varasin kirjan varastokirjastosta. Tästä kirjasta on olemassa monta eri painosta ja käsittääkseni osassa on ihan eri novelleja. Tämä oli onneksi juuri se oikea versio.

Voipi sanoa että monelta kuuluisalta kirjailijalta en ollut aiemmin lukenut yhtään mitään. Ja joidenkin kohdalla ihmettelen kyllä että miksi ja miten se menestys ja kuuluisuus on tullut. Mutta vika on tietysti taas jälleen kerran minussa.

Tess Gerritsenin kirjat

Muutama vuosi siinä meni mutta sain luettua Tess Gerritsenin kaikki suomennetut kirjat. No okei, uusin eli Joka tulella leikkii on vielä lukematta.

Kahden kirjan kanssa kävi niin että varasin ne kirjastosta, mutta saatuani ne tajusin että olen lukenut ne aikaisemminkin. Meni sitten kaksi euroa hukkaan.

Ja kun olin jo jonkin aikaa luullut että kaikki on luettu niin löysin kirjahyllystäni Kontista ostetun Kaksoisolennon, joka olikin vielä lukematta. Se oli sitten virallisesti se viimeinen.

Kaikista Gerritsenin kirjoista suosikkini taitaa olla Luutarha, joka sai minut lukemaan enemmänkin lääketieteen karmeasta historiasta.

*kansikuva sensuroitu