Näytetään tekstit, joissa on tunniste sandra brown. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sandra brown. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. tammikuuta 2026

Sandra Brown: Kylmän kosketus

Sandra Brownin kirjassa Kylmän kosketus (mainoslinkki) pikkukaupungissa riehuu sarjamurhaaja. Epäilykset kohdistuvat ulkoilmaelämästä lehtijuttuja kirjoittavaan Ben Tierneyhin. Tierney ja kaupungin poliisipäälliköstä juuri eronnut Lilly päätyvät lumimyrskyn keskellä saarroksiin vuoristomökille. Alkaa kamppailu elämästä ja kuolemasta.

Lukuisat tahot yrittävät päästä mökille. Osa pelastamaan Lillyn, osa lynkkaamaan Tierneyn. Mutta onko hän syyllinen murhiin? 

Ja mitä kaikkea muuta moraalitonta pikkukaupungissa on meneillään?

Suurin ongelmani tämän kirjan kanssa oli kylmyys. Juuri kun säät kylmenivät ei inspiroinut lukea lumimyrskystä ja sen lieveilmiöistä. Olisi kai kannattanut lukea tämä kirja kesähelteillä.

 

Sandra Brown Kylmän kosketus

 

 

ALLA JUONIPALJASTUKSIA, VARO! 

 

Alusta asti oli selvää että Tierney ei voi olla syyllinen koska hän oli tarinan romanttinen sankari. Halusin päästä kirjan loppuun asti jotta näkisin miten kaikki todisteet häntä vastaan selitetään. Ja hyvin selitettiinkin. 

Syyllinen on tietysti incel. Huononnäköinen mies joka ei kestä sitä että ei kelpaa hyvännäköisille naisille. Huononnäköinen mies joka ei kestä sitä jos huononnäköinen nainen yrittää iskeä. Tokihan ruma nainen pitää tappaa jos se kehtaa yrittää iskeä miehen? 

 

maanantai 5. toukokuuta 2025

Sandra Brown: Kuoleman kaiku

Tähtitoimittaja Dawson on juuri palannut sota-alueelta traumatisoituneena, kun hänen FBI-agentti kummisetänsä pyytää häntä tutkimaan juttua joka tältä jäi aikanaan selvittämättä. Tokihan niin tehdessään Dawson kohtaa myös unelmiensa naisen.

Romanttisia jännäreitä kirjoittava Sandra Brown kuuluu suosikkikirjailijoihini. Jännärit joista ahmin jokaisen sanan ovat harvassa, mutta Brownin kirjojen kohdalla näin yleensä on.

Mutta nyt ei. Kuoleman kaiku (mainoslinkki) alkoi osaltani tahmeasti. Heti alussa oli vaikea pysyä kärryillä mitä ja kuka, aivan kuin tämä olisi kirjasarjan toinen osa ja ensimmäinen osa olisi lukematta. Ja oli myös kuvauksia jutuista jotka eivät kiinnostaneet minua tippaakaan, kuten jonkun naisen rantapäivä lastensa kanssa. Öö miten tää edistää juonta? Ei niin mitenkään. Yritetään vaan todistella että tää nainen on täydellinen äiti. Ja täydellinen nainen?

Mutta kyllähän Sandra Brown osaa kirjoittaa. Tapahtumia riittää. Eräs juonenkäänne yllätti minut täysin.