tiistai 27. lokakuuta 2015

Anders de la Motte: Kupla

SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA

Peli-trilogian kolmas osa Kupla löytyi kirjaston uutuushyllystä, en edes tiennyt sen ilmestyneen.

Miksi tuhlasin kallisarvoista elämääni tämän kirjatrilogian lukemiseen? Koko sarjan ajan ärsytti ja oksetti kaikin tavoin ällöttävä ja vastenmielinen päähenkilö.

Mutta trilogian loppu olisi lopulta ollut ihana, jos kahta viimeistä lukua ei olisi ollut. Kirjoissa, elokuvissa ja tv-sarjoissa on aivan liian vähän onnettomia loppuja, joissa pahikset voittavat.

Kuplan lopussa annettiin ymmärtää että päähenkilö on kuollut, mutta eihän niin sitten tietenkään lopulta ollutkaan, BUU. Tylsää.

maanantai 26. lokakuuta 2015

James Dashner: Maze runner 2 - Poltettu maa

Olin lukenut netistä jo heti leffan nähtyäni että elokuva Labyrintti 2 - Aavikkokokeet poikkeaa juoneltaan oleellisesti kirjasta Maze runner 2 - Poltettu maa johon se perustuu, siksipä se ei tullut yllätyksenä.

Sarjan ensimmäisestä osasta en osannut sanoa tykkäsinkö enemmän kirjasta vai elokuvasta. Tämän toisen osan suhteen on helppo todeta että leffa oli enemmän mieleeni.

Labyrintti 2-elokuvassa Aukiolaiset pakenevat koko leffan ajan Pahaa, aina yhä uudelleen ja uudelleen. Kirjassa he sen sijaan lähtevät tekemään tehtävää Pahan käskemänä. Toki se tavoite on molemmissa aivan samanlainen: Selvitä hengissä aavikon yli Turvapaikkaan. Kirjassa kaikilla on tartunta ja määränpäässä luvataan olevan lääkettä Roihuun.

Kirjassa labyrinteistä pelastuneita ei ole paljon niin kuin elokuvassa. Labyrinttejä on ollut vain kaksi: Teresa + pojat ja Aris + tytöt. Matkalle aavikon halki lähtevät ykkösosan Aukiolaiset ja Aris heidän mukanaan. Teresa on mystisesti kadonnut. Myös Aris pystyy kommunikoimaan telepaattisesti Thomasin ja Teresan kanssa.

Alun "pelastus"laitos on kirjassa pieni, siinä on vain kaksi makuusalia ja ruokasali, ei mitään muuta. Heti alussa pojat löytävät heidät pelastaneet ihmiset hirttäytyneinä ruokasalista. Matka aavikon halki alkaa pitkästä, pilkkopimeästä tunnelista jossa poikia tappaa hopeanvärinen nestepallo, joka tarttuu uhrinsa päähän viiltäen sen lopulta irti ruumiista. Jostain syystä näitä kahta juttua ei ole ollenkaan elokuvassa...

Kirjan lopussa kaikki taas "pelastuvat". Toisin kuin leffassa jossa pahisten mukaan päätyvät Minho ja petturi-Teresa. Ja Thomasilla on vain yksi asia mielessään, Minhon pelastaminen ja Pahan kukistaminen. Kirjan lopussa Thomas on yksin pehmustetussa valkoisessa huoneessa.

Milloinkahan sarjan kolmas kirja The Death Cure ilmestyy suomeksi?

perjantai 23. lokakuuta 2015

James Dashner: Maze runner - Labyrintti

Tässä kirjoituksessa keskityn vain ja ainoastaan eroihin kirjan Maze runner - Labyrintti ja siitä tehdyn elokuvan välillä.

Kirjassa Aukiolaiset eivät suhtaudu Thomasiin ystävällisesti eivätkä auliisti selitä kaikkea, alussa vain Chuck on Thomasin (juttelu)seurana. Aukiolla ei koskaan sada, ei ole tappeluita eikä nimiseinää. Leffassa taidettiin sanoa että ensimmäinen poika saapui Aukiolle kolme vuotta sitten, kirjassa tuo aika on kaksi vuotta. (Ja kirjasarjan toisessa osassa paljastuu että ensimmäisellä kerralla aukiolle lähetettiin 30 poikaa, eikä vain yksi kerrallaan kuten elokuvassa)

Kirjassa Teresa saapui Aukiolle huomattavasti aikaisemmin, heti seuraavana päivänä Thomasin tulosta, ja on sitten koomassa pitkään. Teresa ei tuonut mukanaan lääkettä, sitä oli muutenkin aina ollut saatavilla "boksista". Thomasin ja Teresan välillä on telepaattinen yhteys, joka puuttuu elokuvista kokonaan.

Viholliset ovat kirjassa erilaisia, niitä kuvataan hylkeen tai etanan kaltaisiksi, ei suinkaan hämähäkkimäisiksi. Ainoastaan pikkuruiset "tiedustelijat" ovat hämähäkkimäisiä. 

Kirjassa Alby ja Minho lähtevät labyrinttiin hakemaan kuollutta "saattajaa", tällä reissulla Alby loukkaantuu, he myöhästyvät porttien kiinnimenosta ja Thomas tunkeutuu heidän seurakseen labyrinttiin. Kirjassa Minho lähtee heti karkuun eikä suinkaan auta Thomasia Albyn piilottamisessa korkealle köynnöksiin, Thomas tekee sen kaiken yksin. Thomas ei murskauttanut vihollista vaan houkutteli sen hyppäämään Jyrkänteeltä tyhjyyteen joten ei ollut sen ruumista tutkittavaksi, tai avaimeksi pois labyrintistä.


Kirjassa pitää selvittää avainkoodi poispääsyyn labyrintin muutoksista/kartoista, ja pois pääsee Jyrkänteen kautta tyhjyyteen hyppäämällä, juuri oikeassa kohdassa on näkymätön "ovi".  Ovi löydetään vasta kun keinotekoinen aurinko on loppunut ja ovet eivät enää mene kiinni öiksi. Vihollisia tulee Aukiolle monena yönä, ne vievät aina yhden Aukiolaisen, yhden saatuaan luovuttavat siltä yöltä.


Kirjassa Alby uhraa itsensä että muut pääsisivät pois labyrintistä, koska "muutoksensa" aikana Alby on nähnyt millainen maailma on nykyään eikä halua takaisin sinne helvettiin.



Paetessaan labyrintistä viholliset saartavat heidät jokapuolelta, puolet eli noin parikymmentä poikaa kuolee. Thomas, Teresa ja Chuck eivät osallistu taisteluun ollenkaan sillä heidän vastuullaan on oven aukaiseminen.

Lopussa tutkijat/tarkkailijat eivät ole kuolleet vaan tekevät työtään normaalisti. Naikkonen ilmestyy oikeasti livenä, rinnallaan... Gally. Joka sanoo ettei itse kontrolloi itseään ja yrittää puukottaa Thomasia, mutta uhriksi päätyy tietysti Chuck.

Leffassa kaikki vaikuttaa tapahtuvan parissa päivässä, kirjassa aikajana on tietysti pidempi.

Kumpi oli parempi, kirja vai elokuva? En pysty valitsemaan.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Robin Cook: Verkossa

Röntgenlääkäri George Wilson saa kuulla uudesta mullistavasta keksinnöstä lääketieteen alalla. Tulevaisuus ja iDoc on täällä tänään. Kun jokaisella on omalääkäri omassa älypuhelimessaan niin kuka enää tarvitsee oikeaa lääkäriä? Ja voiko näin uuden teknologian käsiin luottaa oman henkensä?

Robin Cookilla alkaa nyt näköjään olla pahana tapana harrastaa kirjoissaan onnettomia loppuja. Nano ja nyt Verkossa loppuvat molemmat tavallaan kesken, ja siksi niitä onkin kritisoitu. Nanoa lukuunottamatta kaikki Cookin viime vuosien kirjat ovat ärsyttäneet minua lapsellisella ja teennäisellä kerronnallaan ja dialogillaan, niin nyt tämäkin.

Varasin tämän kirjan kirjastosta lähinnä siinä toivossa että siinä tulisi jotain selkoa Pian kohtalolle, mutta ei. Ja nyt Georgenkin kohtalo on ihan yhtä lailla epävarma, buu.

Kirjan alkupuolella ärsytti se miten erilainen Georgesta oli tehty kuin kahdessa aikaisemmassa kirjassa joissa George on ollut mukana. Ikäänkuin Cook olisi lukenut lukijoiden arvosteluja Georgen nössöstä luonteesta ja päättänyt kirjoittaa hahmon kokonaan uusiksi. Buu tällekin.