Teloittaja on toinen osa Chris Carterin kidutuspornosarjassa.
Los Angelesia riivaa taas sarjamurhaaja, jonka murharyhmän etsivä Robert Hunter yrittää parinsa Carlos Garcian kanssa saada kiinni.
Miksi tämän sarjan jokaisen osan sarjamurhaaja haluaa kiduttaa uhrejaan pitkän kaavan mukaan? Kirjaimellisesti sairasta. Minun on pakko lopettaa tämän kirjasarjan lukeminen oksettavan ja ylimitoitetun väkivallan vuoksi.
Tykkäsin sarjan avausosasta Krusifiksitappaja, mutta siinäkin oli liikaa väkivaltaa.
Toisaalta mietin olenko kaksinaismoralisti vai tekopyhä kun valitan asioista joita oma dekkarini sisältää?
VARO!
Kuvan alla juonipaljastuksia!
Mutta sitten asiat menivät niin henkilökohtaisiksi että minua alkoi itkettää. Jo sarjan ensimmäisessä osassa oli juonenkäänteessä ikävä samankaltaisuus oman dekkarini kanssa. Ja nyt toisessa osassa murhaajalla on sama motiivi kuin toisessa dekkari-ideassani. Teloittajassa käsitellään laajasti koulukiusaamisen psykologisia vaikutuksia ihmiseen, ja esille nousee jopa se syy miksi en ole hankkinut lapsia.
Ehkäpä ne paskiaiset sittenkin ansaitsivat kohtalonsa?
Onko minun pakko lukea sarjan kolmaskin osa (Vaanija) jotta näen mitä kivaa henkilökohtaista siitä paljastuu?
PS. Eivätkö kiinteistönvälittäjät tapaa myymiensä talojen omistajia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti