maanantai 17. huhtikuuta 2017

Kari Hanhisuanto: Pelkopeli

Nappasin tämän kirjan mukaani kirjaston pokkarihyllystä, ja ei varmaan olisi pitänyt. En pidä kirjoista joissa on eräs tietty sama juonenkäänne kuin omassani. Ja tässä on myös se juttu mitä en voi sietää ollenkaan: Kirjailija on laittanut itsensä mukaan kirjaansa.

Kun kirjan lopussa "murhaaja" paljastui, en muistanut koko hahmoa ollenkaan. Oliko se muka jossain vaiheessa mainittu? Ei ole ensimmäinen kerta kun se harmittaa että paperiseen kirjaan ei voi käyttää 'etsi'-toimintoa.

Jostain syystä Pelkopeli ei jännittänyt minua tippaakaan missään vaiheessa. Mutta eipä suomalaiset kirjat yleensäkään saa minua innostumaan. Loppu oli myös osaksi outo ja osaksi kliseinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti