Kirjassa on lukuisia testejä, joiden avulla omien telomeeriensä terveyttä voi yrittää arvioida. Niiden mukaan minä olen screwed, koska olen vyötärölihava kyynisen vihamielinen pessimisti, jonka elämällä ei ole tarkoitusta. Kannustavaa. Tosin eipä noilla telomeereillä ole minun tapauksessani mitään merkitystä, koska sairas elinaikani on jo alkanut.
No niiin. Sitten joitakin kyynisiä ohjeita pitkiin telomeereihin:
synny pitkätelomeerisille vanhemmille
varmista että äitisi imettää sinua
hanki geenit joilla rasva ei keräänny vatsalle vaan lantiolle/reisiin
älä tee vammaista/sairasta lasta
Ja sitten kun täällä ollaan niin ne pari pakollista sanaa ruokavaliosta:
Sokerinsaannin rajoittaminen saattaa olla hyödyllisin yksittäinen ruokavaliomuutos, jota voit kokeilla.
Ajatus, jonka mukaan kaikki ruoka vaikuttaa samalla tavalla painoon ja aineenvaihduntaan - "kalori on kalori ja sillä siisti" - on virheellinen. Sokerin vähentäminen ruoasta tehostaa aineenvaihduntaa, vaikka ruoan kaloripitoisuus ei pienenisi.
Kirjassa ei ollenkaan mainita tiettyjä hormoneita. Kai se nyt tiedetään että estrogeenin puutos aiheuttaa naisille osteoporoosia, sydäntauteja ja muuta mukavaa, joten luulisi sen myös telomeerien pituudessa näkyvän. No ei kai sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti