Pohdin satunnaista vahinkoa jota tuotamme toisillemme heräämällä ja olemalla sellaisia kuin olemme.
Charlie Hustonin kirja Kalmasiivouksen salattu taito oli minulle huikaiseva pettymys. Kirja on todella tylsä enkä voinut välittää tippaakaan yhdenkään hahmon kohtalosta. He kaikki - tietysti erityisesti päähenkilö - ovat todella vastenmielisiä luusereita.
Ainoa hyvä asia kirjassa on sen nimi.
Tämä on harmi sillä alunperin halusin lukea Hustonin tuoreemman (vampyyri)kirjan Kuolleena palannut, mutta sitä ei ollut kirjaston hyllyssä. Nyt mietityttää kannattaako sitä vaivautua lainaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti